lauantai 5. syyskuuta 2009

Osaanko vai enkö osaa?

Kutakuinkin 20 tuntia aktiivista askartelua on takanapäin ja laivan muoto alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Kaikki 13 runkokaarta ovat vihdoin kiinni emäpuussa ja juuri oikeassa kulmassa. Hommaa on hidastanut paljolti se, että edellisen kaaren on pitänyt antaa kuivua aina ennen seuraavan liimamista. Levyjen tulee olla suorassa kulmassa pysty-, vaaka- ja pituussuunnassa. Jokaista liimausta varten on pitänyt tehdä paljon valmisteluja, jotta voi olla varma että osa jämähtää juuri oikeaan asentoon.


tukirakennelmia liimausta varten


väliaikaistukia hammastikuista


Alkuvaiheessa tehty perustavaa laatua oleva virhe saattaa johtaa koko homman kariutumiseen myöhemmässä vaiheessa. Tämän tosiasian takia huoli siitä, että osaako liitokset tehdä oikealla tavalla tai onko jokin asia jäänyt huomioimatta asettaa huomattavasti ylimääräisiä paineita urakkaan. Lisäksi projektin edetessä tieto omasta tietämättömyydestä kasvaa koko ajan. Rakennussarjan mukana tullut ohjenippu koostuu lähinnä valmiin laivan piirustuksista, osaluetteloista sekä muutamista huonohkolaatuisista mustavalkokuvista, eikä mitään tarkempia ohjeita tai neuvoja ole siitä, kuinka tietty työvaihe tulisi tehdä. Sen takia olenkin päättänyt ostaa hieman kirjallisuutta aiheesta ennen vaikeita työvaiheita. Tunnin surffailun jälkeen löysin juuri sopivan kirjan: Ship Modeling Simplified - Frank Mastini. Books.google.com-osoitteessa pääsee selailemaan kirjan muutamia sivuja. Kuva 1:n kuvateksti osui ensimmäisenä silmääni. Siinä sanotaan kutakuinkin näin: "Aloittelijan painajainen. Koristeellinen takaosa, rungon jyrkkä muoto ja useampi tykkikansi muodostavat katastrofin ensikertalaiselle". Heh! Kuvan laiva on melko paljon Vasa:n näköinen mutta näyttää jopa hieman simppelimmältä. Välillä meinaa itseltäkin usko hommaan loppua, mutta luotan siihen, että kohtuullisilla käsityötaidoilla varustettu henkilö pystyy urakasta suoriutumaan kunhan vain kaikki tarvittava tieto on omaksuttu etukäteen. Siispä kirjatilaus vetämään..



linjassa ovat


Vaasan ylväs ahteri

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Häntiä ja hiiriongelmia

Rakentaminen on vihdoin lähtenyt hyvää vauhtia käyntiin. Ensimmäisenä tietysti täytyi kasata rakennusalusta, joka oli erittäin tervetullutta lämmittelyä ennen laivaan kajoamista. Alustan pohjana toimii metrin mittainen lastulevy, jonka päälle liimattiin balsapuinen kisko. Päätykappaleet koottiin laserleikatuista vaneripalikoista. Kaikki alustan osat liitettiin yhteen liimalla. Erittäin helppoa.


rakennusalustan kiinteä päätykappale



liikkuva päätykappale säädetään mallikohtaisesti tukemaan keulaa


suora on..


Balsapuuhun ja liimaan liittyy pala nostalgiaa lapsuudestani, koska isoveljeni harrasti ala-asteikäisenä lennokkeja. Ne rakennettiin kaavojen mukaan balsarimoista ja siipirakenteiden päälle pingotettiin neonväristä silkkipaperia. Itsekin taisin jonkun hyttysen tai vastaavan mallin rakentaa ja muistan elävästi liiman tarttumisen sormiin ja sormen liimautumisen juuri pingoitettuun silkkipaperiin tehden reiän keskelle siipeä. Se oli silloin. Nyt sen sijaan on noussut tapetille uusi ongelma, jota vuonna 1991 ei luonnollisesti vielä ollut. Nimittäin ohut kuivunut liimakerros etusormen päässä, joka estää läppärin touch padin toiminnan. Koita siinä nyt feisbuukata ja rakentaa laivaa samaan aikaan!! Toinen veemäinen asia on liiman häntiminen, jota ei olla ratkaistu koko 15-vuotta kestäneen nousukauden aikana. Hitto! Onkohan nämä pelkästään lama-ajan ongelmia, jotka poistuvat itsestään samalla kun vienti alkaa vetää ja paperikoneet taas käynnistyvät?!!

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Telakka

Minulla ei enää ole montaakaan tekosyytä jäljellä projektin aloittamatta jättämiselle, pistäydyin nimittäin kampissa työkaluostoksilla. Kerroin Hobby Pointin ystävälliselle myyjälle, että haluan kaikki mahdolliset tarvikkeet laivan rakentamista varten. Ensimmäisenä kaveri totesi, että tarvitsen ehdottomasti telakan. Hmm, totta, telakallahan ne laivat rakennetaan. Billing Boatsin valikoimasta löytyy rakennussarjoja varten suunniteltu universaali telakkasetuppi, joka toimii rakennusalustana kunnes runko alkaa hahmottua. Telakan (57€) lisäksi välttämättömiä tarvikkeita ovat; rimantaivutuspihdit (7€), balsasaha alumiinisella jiirilaatikolla (22,9€), pienoismalliliima (3,8€), pikaliima (12,4€), skalpelli (4,2€) ja rasiallinen neuloja (7,9€).


Välttämättömimmät tarvikkeet




Telakka


Sen lisäksi, että poistuin paikalta telakan omistajana, sain myyjältä muutaman käytännön vinkin sekä Suomen laivamallien rakentajat ry:n yhteystiedot siltä varalta että tarvitsisin neuvoja oikeilta eksperteiltä. Model Expo 2009-messuilla olen itsekin nähnyt Sulara ry:n kavereiden hienoja laivoja. Silloin en osannut arvatakaan, että tulisin sotkeumaan itsekin moiseen touhuun. Talvella vielä harkitsin vakavasti RC-auton ostamista ja sain jopa raahattua paremman puoliskonikin messuille niitä ihmettelemään. Esillä olevien laivojen lisäksi messuilla oli vaikuttavan kokoinen allas, jossa radio-ohjattavia malleja uitettiin. Mieleeni jäivät etenkin purjeveneet, jotka tuulen voimalla ja servomoottoreilla kääntyvien purjeiden avulla kisailivat keskenään altaassa.

Lisää aiheesta:
http://www.sulara.fi/

http://www.model-expo.com/

perjantai 14. elokuuta 2009

Paketti

Sain kaksi viikkoa sitten ilmoituksen kotiin, että minulle on saapunut paketti ja se on noudettavissa läheisestä Valintatalosta. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, tuttu lähivaltsu toimii matkahuollon toimipisteenä ja matkahuollolla taas on jonkinlainen sopimus TNT:n kanssa. Tämä oli ensimmäinen merkki pitkän hiljaisuuden jälkeen siitä, että visalla maksamani 300€ eivät menneet vähäuskoisia hölmöjä etsiville huijareille, vaikka hetken ehdin jo pelätä pahinta. Kyllä hollantilaisiin voi näköjään luottaa.

Hain paketin lähikaupasta ja ostin samalla maitoa ja banaaneja.
Paketti on metrin mittainen ja näyttää tältä:




Painoa laatikolla on n. 5kg ja sisältö selviää seuraavista otoksista:

tsädäm!



sorvattuja messinkitykkejä ja kuparilankaa



messinkisiä hmm.. osia



pikkuruisia puuplogeja



valikoima naruja köysiksi



liput, purjekankangasta ja pirusti rimaa (eri puulajeja, ei hajuakaan mitä)



laserleikattuja levyjä



lisää levyjä. melko pientä detailia


lisää rimoja, tankoja ja muutama sorvattu puuosa


muovisia koristeosia.


Tutustuttuani tarkemmin laatikon sisältöön, olen täysin varma, että rakennussarja ei ole ainakaan liian valmiiksi pureskeltu. Pahoittelen karkeita kuvia, syksyn lähestyessä alkaa illat jo pimetä eikä hehkulampun valossa kuvat meinaa onnistua. Ratkaisen valaistusongelman myöhemmin. Kerron myöhemmin myös asioita melko lannistavasta kokoamisohjeesta.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Keskusteluyhteys saavutettu

Sain vihdoin vastauksen kirjoitettuani neljään eri sähköpostiosoitteeseen hollantilaisen firman sivuilla. Kysymykseni olivat melko yksinkertaisia, kuten: "kuinka pitkä on toimitusaika ja onko postitus varmasti ilmainen."

Ystävällisen Berndin vastaus kokonaisuudessaan:
"If you have more questions please ask me?
Met vriendelijke groeten"




perjantai 17. heinäkuuta 2009

Miksi?

Jo useampi päivä kulunut, eivätkä hollantilaiset ole vastanneet kyselyyni. Joko hekin ovat kesälomalla tai sitten ei vaan kiinnosta. Onko taloustaantuma edennyt jo niin pitkälle, ettei haluta enää edes myydä?! "Me on hävitty tää peli", sanoi valmentaja Aimo Nivaska. "Sitäpaitsi vastustajan valmentajalla on ihan helvetin hyvännäkönen muija"..

Miksi juuri Vasa-laiva, kun olisi mahdollisuus ostaa vastaavanlainen, muu rakennussarja suoraan hyllystä? Miksi ylipäätään ihannoida laivaa, joka oli täysin purjehduskelvoton? Koko hankehan oli suuruudenhulluudessaan täysin epäonnistunut 1600-luvulla. Silloinen Ruotsin kuningas halusi isoimman ja komeimman laivan mitä oravannahoilla saa ja hän jopa muutti vaatimuksia vielä rakennusvaiheessa haluten toisen tykkikannen. Tällainen projektinohjaustapa on ollut siis todistetusti olemassa jo satoja vuosia. Voin vain kuvitella kuinka laivasepät vastasivat kuninkaan pyyntöön "selvä!", vaikka ääni päässä sanoi, että ei helvetti koskaan tule onnistumaan! "Mutta kyllähän kuningas tietää kuinka korkea ja hieno laivasta pitää tulla. Onhan hän sentään kuningas, kautta umpiruotsalaisten pussihousujeni!"..

Joka tapauksessa, kuningas Kustaa II Aadolf teki suuren palveluksen jälkipolville teettäessään uppoavan laivan. Ellei laiva olisi uponnut, ei se olisi myöskään säilynyt tähän päivään asti kertoen 1600-luvun merisodankäynnistä, laivanrakennuksesta ja ruotsalaisesta kulttuurista. Hylyn säilymisestä tulee kiittää myös itämeren vähäsuolaista vettä, jossa ei elä puuta ravinnokseen syöviä laivamatoja. Tästä syystä itämeressä on, toisin kuin muualla maailmassa roppakaupalla puisia hylkyjä. Niistä yhden, 1788 uponneen Kronprins Gustaf Adolfin (eri Kusti kuin aiemmin mainittu) hylyn olen itsekin meren pohjassa nähnyt. Sukeltajille tarkoitettu vedenalainen puisto sijaitsee Helsingin vesialueella ja on päässyt Unescon kulttuuriperintölistalle.

Vasa-laivan hylky sen sijaan nostettiin Tukholman edustalta huhtikuussa 1961 oltuaan meren pohjassa yli 330 vuotta. Osittain suomalaisella kalustolla nostettu hylky on nykyään museoitu keskustan tuntumaan. Vierailin viime kesänä Vasamuseet:ssa ensimmäistä kertaa, jolloin jättikokoinen puinen hylky koristeluineen ja irtaimistoineen teki minuun suuren vaikutuksen.

Siksi.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Heikkoa vastatuulta

Kävin eilen uudestaan Hobby Pointissa, kuten lupasin. Pyysin myyjää kertomaan hieman rakennussarjoista, koska en niistä mitään tiennyt. Ystävällinen ja asiantunteva myyjä avasi minulle yksinkertaisemman laivan pakkauksen, joka sisälsi erilaisista eksoottisista puulajikkeista koostuvia rimoja, tankoja ja levyjä. Niistä siis leikataan, liimataan ja hiotaan laivan runko, mastot ja muut puuosat. Lisäksi pakkaukset sisältävät suuren määrän messinkisiä plogeja, heloja ja muita kilistimiä. Purjeet leikataan kankaasta ja narut näyttelevät köysiä. Kysyin rehellistä arviota kuinka ensikertalainen tällaisen homman hanskaa. "Jos on kätevä kaveri, niin eiköhän se suju", sanoi myyjä. Hieman kaverin ilme kuitenkin venähti kun sanoin haluavani juuri Vasa-laivan. "Se on kyllä aika vaikea, ennemminkin kuukausien kuin viikkojen projekti". -Niin pitääkin.

Homman monimutkaisuutta lisäsi myyjän mukaan se, että mallien tanskalainen tehtailija on joutunut saksalaisomistukseen eikä motivaatio mallien valmistamiseen ole ollut viimeaikoina kovin korkealla. Lisäksi laiskat tanskalaiset juovat Tuborgia kesälomalla, joten mallin tilaamiseen menisi vähintään kaksi viikkoa, ehkä kuukausi. Backuppina yritän saada mallin tilattua Hollantilaisesta verkkokaupasta. Lupaavat ilmaisen postituksen TNT:llä ja hintakin on halvempi.



Billing Boats:in sivuilta (http://www.billingboats.com/) löytyi mainoskuva kyseisestä jollasta. Malli ei löytynyt kohdasta "Beginner", "Advanced beginner", eikä "Experienced", vaan otsikon "Expert" alta. Näillä siis mennään..