Miksi?

Jo useampi päivä kulunut, eivätkä hollantilaiset ole vastanneet kyselyyni. Joko hekin ovat kesälomalla tai sitten ei vaan kiinnosta. Onko taloustaantuma edennyt jo niin pitkälle, ettei haluta enää edes myydä?! "Me on hävitty tää peli", sanoi valmentaja Aimo Nivaska. "Sitäpaitsi vastustajan valmentajalla on ihan helvetin hyvännäkönen muija"..

Miksi juuri Vasa-laiva, kun olisi mahdollisuus ostaa vastaavanlainen, muu rakennussarja suoraan hyllystä? Miksi ylipäätään ihannoida laivaa, joka oli täysin purjehduskelvoton? Koko hankehan oli suuruudenhulluudessaan täysin epäonnistunut 1600-luvulla. Silloinen Ruotsin kuningas halusi isoimman ja komeimman laivan mitä oravannahoilla saa ja hän jopa muutti vaatimuksia vielä rakennusvaiheessa haluten toisen tykkikannen. Tällainen projektinohjaustapa on ollut siis todistetusti olemassa jo satoja vuosia. Voin vain kuvitella kuinka laivasepät vastasivat kuninkaan pyyntöön "selvä!", vaikka ääni päässä sanoi, että ei helvetti koskaan tule onnistumaan! "Mutta kyllähän kuningas tietää kuinka korkea ja hieno laivasta pitää tulla. Onhan hän sentään kuningas, kautta umpiruotsalaisten pussihousujeni!"..

Joka tapauksessa, kuningas Kustaa II Aadolf teki suuren palveluksen jälkipolville teettäessään uppoavan laivan. Ellei laiva olisi uponnut, ei se olisi myöskään säilynyt tähän päivään asti kertoen 1600-luvun merisodankäynnistä, laivanrakennuksesta ja ruotsalaisesta kulttuurista. Hylyn säilymisestä tulee kiittää myös itämeren vähäsuolaista vettä, jossa ei elä puuta ravinnokseen syöviä laivamatoja. Tästä syystä itämeressä on, toisin kuin muualla maailmassa roppakaupalla puisia hylkyjä. Niistä yhden, 1788 uponneen Kronprins Gustaf Adolfin (eri Kusti kuin aiemmin mainittu) hylyn olen itsekin meren pohjassa nähnyt. Sukeltajille tarkoitettu vedenalainen puisto sijaitsee Helsingin vesialueella ja on päässyt Unescon kulttuuriperintölistalle.

Vasa-laivan hylky sen sijaan nostettiin Tukholman edustalta huhtikuussa 1961 oltuaan meren pohjassa yli 330 vuotta. Osittain suomalaisella kalustolla nostettu hylky on nykyään museoitu keskustan tuntumaan. Vierailin viime kesänä Vasamuseet:ssa ensimmäistä kertaa, jolloin jättikokoinen puinen hylky koristeluineen ja irtaimistoineen teki minuun suuren vaikutuksen.

Siksi.